Asiakaskohtaiset CAD-sovellukset

Aloitteleva AutoCAD:n käyttäjä arvostaa eniten ohjelmansa piirto-ominaisuuksia. Hieman pidemmälle ehtinyt kaipaa toimialaansa liittyvää konstruktioautomatiikkaa. Kokeneen käyttäjän tarpeet liittyvät jo suunnittelutiedon hallintaan (materiaalit, FEM, NC). Pelkällä AutoCAD:lla ei kahta viimeksimainittua tarvetta enää voi tyydyttää. Tarvitaan sovelluksia.


Standradisovellus vaiko yksilöllinen ratkaisu?

Uusimmalla Autodeskin pohjoismaisten sovellusten luettelo-CD:llä on esitelty n. 500 sovellusta. Näiden enemmän tai vähemmän vakioiden toimialakohtaisten sovellusten lisäksi on kehitetty lukuisia asiakas- tai tuotekohtaisia sovelluksia.

Käsityöhön verrattuna saadaan pelkällä AutoCAD:lla suunnittelutyötä nopeutettua 0-200%. Toimialakohtaista sovellusta käytettäessä on vastaava tehon lisäys 100%-500%. Hyvin tehdyllä yrityskohtaisella sovelluksella päästään jo 2000-4000 prosenttiin. Edellämainitut luvut vaihtelevat tietysti yrityksestä ja toimialasta riippuen, mutta ovat kyllä suuntaa antavia.

Paras hyöty yrityskohtaisesta sovelluksesta saadaan, jos tuotteet ja niiden rakenteet voidaan systematisoida jollain tavalla. Yleensä näin onkin asianlaita valmistavassa teollisuudessa. Sen sijaan esim. suunnittelutoimistojen toimeksiannot vaihtelevat niin paljon, että pitkälle viety tuotteiden systematisointi on hankalaa.

On täysin realistista muuttaa suunnittelussa viikot tunneiksi ja tunnit minuuteiksi. Jos suunnittelun tarve on jatkuvaa (= projektitoimitukset), kertaantuu saatu hyöty jokaisen toimituksen yhteydessä. Vuositasolla säästetyt tunnit kasvavat merkittäviin mittoihin.



Saavutettavat hyödyt.

Useissa tapauksissa kustannuksien säästö itse suunnittelutyössä ei ole edes merkittävin hyöty, joka tehokkailla suunnittelumenetelmillä saadaan aikaan. Tarjouspiirustuksien tehokas tuottaminen saattaa merkitä enemmän myyntiä. Tuotteiden toimitusaikoja voidaan ehkä lyhentää, koska suunnitteluajat ovat lyhentyneet. Suunnitteluvirheiden poistuminen vähentää virhekustannuksia, myöhästymisiä ja koekokoonpanojen tarvetta.

Suurin hyöty lienee kuitenkin pitkällä tähtäimellä saavutettavissa siinä, että suunnittelijoiden kapasiteettia vapautuu rutiinisuunnittelun sijasta todelliseen tuotekehitykseen. Sen seurauksena syntyy parempia ja/tai halvempia konstruktioita.



Tehdäkö itse vai tilatako muualta?

Se, joka on käyttänyt AutoCAD:a muutaman vuoden ei ole voinut välttyä omalta sovelluskehitystyöltä jossain muodossa. Menujen muokkaus, symbolikirjastojen kokoaminen ja pikkunäppärät lisp-rutiinit ovat saattaneet tuoda suunnittelutyöhön runsaasti helpotusta.

Hyvän suunnittelumenetelmän kehittäminen ja sen toimivaksi ohjelmaksi koodaaminen on kuitenkin jotain aivan muuta kuin pelkkää lispin kirjoittelua silloin tällöin. Kuinkahan moneen 'omatekoiseen' sovellukseen on tullut kirjoitettua kunnollinen dokumentaatio? Kuitenkin ohjelmia pitäisi pystyä käyttämään ja edelleen kehittämään vielä senkin jälkeen kun niiden tekijä on häipynyt toisen yrityksen palvelukseen.

Lisäksi tehokkaampien sovelluksien kehittäminen saattaa vaatia joukon kääntäjäohjelmia ja kokemusta niiden käytöstä.

Yrityksen kannalta parhaaseen tulokseen päästään yleensä hyödyntämällä sitä tietoa ja taitoa, jota kulloinkin sattuu olemaan eniten käytettävissä. Usein tämä tieto liittyy itse tuotteisiin eikä niinkään ohjelmien kehitykseen.

Omaan ohjelmankehitykseen saattaa kuitenkin olla painavat strategiset syynsä. Silloin on syytä varata siihen asianmukaiset resurssit ja varmistaa ettei mahdollinen suunnittelukapasiteetin pieneneminen häiritse yrityksen toimintaa.



Vaatimukset toimittajalle.

Jos on päädytty siihen, että haluttu sovellus annetaan ulkopuolisen sovelluskehittäjän tehtäväksi, on edessä sopivan toimittajan valinta. Hienot suunnitelmat saattavat kaatua vielä tässä vaiheessa väärään valintaan. Epäpätevä sovelluskehittäjä ei ehkä suoriudukaan tehtävästä tai hän käsittää tehtävänsä väärin ja lopputulos on aivan muuta kuin mitä haluttiin. Alla muutamia seikkoja, joihin kannattaa kiinnittää huomiota toimittajan arvioinnissa.

  1. Luotettavuus.

    Ota selvää kuinka luotettava sopimuskumppani on. Tätä voit kysellä esim. sovelluskehittäjän aikaisemmilta asiakkailta. Autodeskin myöntämä valtuutetun AutoCAD-sovelluskehittäjän asema on myös useimmiten merkki luotettavuudesta.

  2. Kyky kehittää suunnittelumenetelmiä.

    Hyvä kehittäjä pystyy ehdottamaan asiakkaalle parhaat suunnittelumenetelmät, hän tuntee tarkoin asiakkaansa ongelmat.

  3. Vastuunotto.

    Hyvä sovelluskehittäjä pystyy aikatauluttamaan projektin ja antamaan sitovan hintatarjouksen. Jos toimittaja ei tähän pysty, kuka sitten! Vältä tuntilaskutusta, se soveltuu parhaiten pienehköihin muutostöihin.

  4. Referenssit.

    Hyvällä sovelluskehittäjällä on hyvät referenssit. Kysy niitä ja ota selvää ovatko asiakkaat tyytyväisiä sovelluksiinsa.

  5. Tuki.

    Varmista, että mahdollisissa ongelmatilanteissa saat apua. Tämä voi olla vaikeaa, jos sovelluskehittäjä toimii sivutoimisesti.

  6. Vakavasti markkinoilla.

    Varmista, että asiakaskohtaisten sovelluksien tekeminen ei ole toimittajallesi sivubisnes. Vakiosovelluksien kehitys ja markkinointi saattaa häiritä asiakkaan yksilöllisiin ongelmiin paneutumista.

Katso: 

>> Asiakaskohtaiset CAD-sovellukset

>> Asiakaskohtaisten CAD-sovelluksien kehittäminen

Referenssit >>

Ota yhteyttä >>

authorized-2.png

.